Kalevalan kuvituksia
Kalevalaseuran toiminnanjohtaja FT Niina Hämäläinen käsitteli esitelmässään Akseli Gallen-Kallelan varjoon jääneitä Kalevala-tulkintoja sekä pohdiskeli, minkälainen visualisointi olisi ollut ilman Gallen-Kallelaa.
Ensimmäinen Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Ensimmäiset kuvitusideat olivat kuitenkin syntyneet jo 1810–1820-luvulla ja esikuvat kuvituksiin otettiin silloin antiikista. Karelianismi alkoi vaikuttaa voimakkaasti 1890-luvulta alkaen. Samanaikaisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa tapahtui paljon asioita, jotka heijastelivat myös kuvataiteeseen. Kalevalasta vallanpitäjät eivät kuitenkaan havainnoineet poliittisia teemoja, joten kuvataiteeseen sensurointi ei ylettynyt.
Karelianismi ja kansatieteellinen realismi alkoivat esiintyä myös mm. Pekka Halosen, Albert Edelfeltin ja Väinö Blomstedtin maalauksissa. Naisten näkyvyys Kalevalan kuvituksissa oli kuitenkin olematonta. Mikä mahtoi olla syynä, että naistaiteilijat eivät tarttuneet aiheeseen? Monet sen ajan naistaiteilijat olivat ruotsinkielisiltä alueilta, joten heillä saattoi olla vaikeuksia olla vuorovaikutuksessa suomenkielisten kanssa.
Tamperelaisen Joseph Alasen (1885–1920) Kalevala-aiheisia teoksia alkoi ilmestyä 1910-luvulla. Alanen oli koulutukseltaan sähköteknikko ja opiskeli yksityisoppilaana piirustusta. Hänellä oli oma teoksissaan muotokieli, joka poikkesi muista suomalaisista Kalevalan kuvaajista. Joseph Alasen töiden vastaanotto oli kuitenkin ristiriitainen eikä kuvitus sopinut sen ajan henkeen. Hänen töissään on jälkikäteen tulkittu olevan lyyrisyyttä, rytmillisyyttä ja positiivisuutta esim. Ainon kuvauksessa. Ero hänen töidensä ja Gallen-Kallelan maalausten välillä on voimakas. Tämä tulee esille mm. Gallen-Kallelan Sammon ryöstö teoksessa, jossa voi aistia jopa raakuutta ja väkivaltaa.
Minkälainen käsitys meillä olisi Kalevalan kuvituksesta, jos se perustuisikin Joseph Alasen töihin? Joitakin vuosia sitten Tampereen taidemuseossa oli hänen töidensä näyttely. Näyttelystä julkaistua teosta voi kysellä kirjastoista ja sen avulla näin jälkikäteen pääsee tutustumaan Alasen Kalevala-kuvituksiin. Teksti Elina Selinheimo
Hallitusväki pukeutui parhaampinsa. Pirjo Hyypällä Härmän kansallispuku, Inari raitala-Heikkisellä Keski-Suomen hame, kaija Hyvönen Rajeckilla Härmän hame, Inga Pihlhjertalla fersi ja elina Selinheimolla Helsingin pitäjän puku.
