Martta Wendelinin elämä
Maaliskuun kulttuuri-illassa esitelmöi FM, taidehistorioitsija ja Tuusulan Museon näyttelyamanuenssi Päivi Ahdeoja-Määttä Martta Wendelinin (1893–1986) elämästä. Ahdeoja-Määtän taiteilijasta kirjoittama kattava elämänkerta ilmestyi 2024 ja se kuvaa taiteilijan elämää aina Venäjän keisarikunnan ajalta 1980-luvulle.
Ahdeoja-Määttä totesi alkuun, että Martta Wendelin on kuvitustaiteen suuria nimiä Rudolf Koivun rinnalla. Martta sai idean kuvittamiseen veljeltään Oivalta. Taustalla oli myös lahjakas perhe, äidinpuoleltaan Martta peri kädentaitot kuvittamiseen. Perheellä oli varallisuutta ja muutettuaan Karhulasta Kotkaan oli mahdollista kouluttaa lapset pidemmälle. Martta kirjoitti ylioppilaaksi 1910. Lasten tulevaisuus haluttiin edelleen turvata ja edessä oli muutto Helsinkiin, jolloin Martta pääsi opiskelemaan yliopistoon taidehistoriaa ja yliopiston piirustussalille. Eero Järnefelt opetti salilla ja Martan tavatessaan kysyi osaako hän piirtää? Johon Martta hyvin itsevarmana totesi osaavansa, mikä hieman huvitti professoria. Martta opiskeli piirustussalilla vuoteen 1916 asti. Hän ei viihtynyt boheemeissa taiteilijapiireissä eikä professori tohtinut myöskään hänelle Pariisin matkoja suositella! Mielessä häämötti piirustuksenopettajan ammatti, joka toisi varman toimeentulon.
Kohtalo ja lahjakkuus johdattivat Marttaa kuitenkin suuremmille taiteen kentille. Muutettuaan Porvooseen 1919 hän solmi sopimuksen Werner Söderströmin kirjapainon kanssa. Yleisen oppivelvollisuuden tultua voimaan 1921 hän kuvitti kansakoulujen lukukirjan Topeliuksen Maamme-kirjan. Akseli Gallen-Kallela saapui Porvooseen saman vuonna ja hän innosti Marttaa maalaamaan omia töitä kuvituksen lisäksi. Näin käynnistyi vähitellen myös taidemaalarin ura. Martta tunnetaan Kotilieden kuvittajana jo 1920 luvun alkupuolelta ja se jatkui vuosikymmeniä eteenpäin. Kuvituksissa tuli esille perheen ja kodin merkitys, luonto ja maalaiselämä. Lukuisat olivat myös hänen lastenkirjojen ja Anni Swanin teosten kuvitukset.
Wendelin teki lukuisia maalausmatkoja, joista osa suuntautui Keski-Eurooppaan ja Italiaan. Karjalainen maisema kiinnosti myös ja hän matkasi runonlaulajien maille. Matkojen tuloksena syntyi Kalevala– korttien sarja yhdistettynä Kalevalan säkeisiin. Martta vieraili Valamon luostarissa ja luonnosteli siellä Valamo-postikortteja. Ahdeoja-Määttä kuvasi yhden mielenkiintoisimmista Martan matkoista suuntautuneen Petsamoon 1937. Taiteilija halusi saada kolttasaamelaisia mallikseen. Hänen onnistui lopulta löytää Salmijärvellä sijainneesta Titoffin mökistä 7-vuotias Helena tyttönen malliksi ja Martta piirsi hänestä useita luonnoksia. Yhteydenpito jatkui Martan palattua etelään pakettien ja kirjeiden muodossa. Niinpä ajan myötä pieni Helena tyttö muutti Martan luokse Järvenpäähän ja hänestä tulikin taiteilijan kasvattitytär.
Päivi Ahdeoja-Määtän monipuolisen ja asiantuntevan esitelmän myötä saimme syventyä Martta Wendelinin pitkään uraan kuvittajana, taidemaalarina, jopa talojen suunnittelijana ja sisustajana. Hänen kuvituksensa aiheet, värit ja elämännäkemys koskettavat vielä tänäkin päivänä ihmisiä. Illan anti oli sykähdyttävä ja kuulijakunta sai nauttia myös esityksen idyllisestä kuvamaailmasta. Esitelmä innostaakin tarttumaan Kultahiekkaa ihmisten poluille elämänkertaan.
