Nokkonen tekstiilikuituna-kulttuurihistoriaa ja tulevaisuutta
Väitöskirjatutkija Jenni Suomela piti meille erittäin monipuolisen ja mielenkiintoisen esitelmän nokkosen käytöstä tekstiileissä aina rautakaudelta alkaen, sen merkityksestä lääkekasvina ja tulevaisuuden kasvina.
Nokkosesta on moneen käyttötarkoitukseen, monet meistä ovat keränneet ja käyttäneet sitä pinaatin asemesta. Kesällä on mökin nurkalta nokkospöheiköstä taiteltu varsia ja hauduteltu vesiämpärissä lannoitetta kukkapenkkeihin. Naantalin luostarin Lääke- ja yrttikirjasta 1400-luvulta löytyy tietoa siitä, että nokkonen auttaa mm. vanhaan yskään, paisuneeseen vatsaan ja se kuivattaa pahat nesteet! Arkeologisissa tutkimuksissa on havaintoja nokkosen käytöstä tekstiilikuituna myöhäiseltä rautakaudelta, mm. Ravattulan Ristimäeltä Kaarinasta.
Väitöskirjatutkija on päässyt tutustumaan Museoviraston kokoelmissa oleviin I.K. Inhan Vienan Karjalasta vuonna 1894 keräämiin tekstiileihin, joiden kudottujen kankaiden hän on mikroskoopissa tunnistanut sisältävän nokkosta. Museoviraston kokoelmissa on myös siperialaisten sukulaiskansojemme hantien ja mansien valmistamia nokkosta sisältäviä tekstiilejä kuten uhriliinoja ja naisten paitoja. Upeat esimerkit nokkosen käytöstä löytyvät Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjasta 71, joka sisältää R. Pylkkäsen artikkelin Barokin pukumuotia Suomessa 1620–1720. Esiliina 1700-luvun alkupuolelta on läpikuultavaa kangasta ja kirjailtu. Ihmetystä herättää, miten se on voitu nokkosesta kutoa!
Mitkä ovat sitten nokkosen käyttömahdollisuudet tulevaisuudessa? Voidaanko sitä jalostaa niin pitkälle, että se korvaa ja vähentää puuvillan viljelyä, joka rasittaa maapallon hupenevia vesivaroja? Nokkoskuidussa katkeaminen on ongelmana ja sen teolliseen valmistamiseen eivät sovi suoraan esim. pellavalle kehitetyt koneet. Mistään arkistojen kätköistä ei ole toistaiseksi löydetty tiedon jyväsiä siitä, millä menetelmällä nokkoslankaa on kehrätty entisaikoina. Markkinoilla on myynnissä nokkoslankaa, jota tuotetaan jopa kahteen metriin kasvavasta Nepalin jättinokkosesta. Meiltä löytyvät lajikkeet Isonokkonen, Pohjannokkonen ja Rautanokkonen ovat kuitenkin lyhytkuituisia ja vaativat tähän tarkoitukseen kehitetyt laitteet. Askel askeleelta eri projekteissa kehitystyötä viedään kuitenkin eteenpäin ja tavoitteena on viljelyn laajentaminen ja tuotantoprosessissa syntyvien sivuvirtojen kuten liotusliemien hyödyntäminen tekstiilien värjäämisessä ja lannoitteena.
Toivotamme onnea ja menestystä tutkijoille, jotta nokkonen saadaan tulevaisuudessa laajempaan hyötykäyttöön!
