Eija Komu ja hänen runoteoksensa Karjalainen legenda
Syksyn kulttuuri-illat käynnistyivät 23.9. ja saimme tällöin vieraaksemme runoilija Eija Komun. Häntä haastatteli toimittaja Jarkko S. Tuusvuori kustantamo Ntamosta. Eija Komu on toiminut etenkin kriitikkona ja toimittajana. Hän valmistui Joensuun yliopistosta 1985 ja puolusti siellä 1995 kirjallisuustieteen väitöskirjaansa Armon tyhjiössä. Kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. Eija Komulta on julkaistu 2023 Karjalainen legenda runoteos, joka on hänen debyyttikokoelmansa. Eija Komu kertoo kirjoittaneensa runoja jo teini-iästä alkaen.
Tilaisuus alkoikin juhlavasti, kun Eija kajautti ilmoille Kalevalaisen vieraan tervehdyksen. Hän kertoi olevansa kotoisin Pielisjärveltä ja muuttaneensa vuonna 2010 Somerolle. Runoilija tunnusti olevansa Rauli Badding Somerjoen intohimoinen fani. Ilmapiiri Lounais-Suomessa vaikutti kuitenkin kovin vieraalta kuin leikkisämmällä Lieksan suunnalla mutta karjalaiset sukujuuret auttoivat sopeutumaan ympäristöön.
Illan kuluessa pohdittiin, mitä karjalaisuus merkitsee hänen tuotannossaan. Hän totesi sen olevan tärkeä kerrostuma ja vanha myyttinen perinne kulkee hänen runoissaan mukana. Eijan äiti kirjoitti Kalevalan runoja ja verenperintönä hänen rikas kielensä on vaikuttanut tyttären tuotantoon.
Runoteos sisältää säkeitä jo 16 vuoden iältä ja muistumia on varhaislapsuudesta, osin murheellisia, sillä isä kuoli Eijan ollessa neljän vuoden iässä. Myöhemmin hän perehtyi japanilaiseen runouteen ja tankarunot olivatkin innokkaasti luettuja. Runot hän kirjoittaa alkuun pienille muistilapuille ja muokkaa niitä askel askeleelta. Tärkeää muokkauksessa on pitää kiinni rytmin sykkeestä. Tuomas Anhavaa lainaten hän totesi, että ”runo ei kerro vaan se näyttää, runo on muotoon saattamista”. Teoksen pääteemoina ovat luonto, musiikki ja ihmissuhteet. Mukana on leikittelyä ja huumoria mutta lyhyiden runojen kätköistä löytyy myös kannanottoja yhteiskunnallisiin teemoihin kuten käynnissä olevaan ekokatastrofiin ”mietinnöt laaditaan/ komiteat istutaan/ konsultit palkataan/ pilotit kokeillaan/ ainoassa maailmassa/ laskeutuu/ paha sade”. Barbara ja Brest runo viittaa puolestaan sodanvastaiseen Muistathan Barbara kappaleeseen vuodelta 1948. Someron suuret sanantaitajat Unto ja Rauli ovat saaneet seuraajan!
Ilta päättyi ratkiriemukkaasti, kun Eija esitti lopuksi kuplettimestari Eino Kettusen Ievan polokan. Tämän jälkeen kuulijoiden jalka nousikin kepeästi kotimatkalle.
